Kahden viime vuoden tapahtumat Lähi-idässä ovat olleet karu oppitunti varovaisuuden tarpeesta. Jokainen uusi käänne on ollut muistutus siitä, miten vähän pystymme ennustamaan tulevia tapahtumia alueella ja kuinka rajallinen on kykymme vaikuttaa asioiden kulkuun.
Tällaisen ajattelutavan varjoon jää helposti se, että edelleen on mahdollista löytää selviä ja konkreettisia keinoja, joilla kansainvälinen yhteisö voi edistää vakautta ja heikentää erittäin tuhoisia ja epävakautta aiheuttavia tekijöitä Lähi-idässä.
Euroopan unionin päätös luokitella Hizbollahin sotilaallinen siipi terroristijärjestöksi on askel oikeaan suuntaan. Libanonissa 1980-luvun alkuvuosina perustettu Hizbollah on syyllistynyt häikäilemättömiin terroritekoihin. Isku Yhdysvaltain merijalkaväen kasarmeihin Libanonissa vuonna 1983 vaati 241 ihmisen hengen, ja vuoden 1994 pommi-isku Buenos Airesin juutalaiskeskukseen surmasi 85 ihmistä.
Vuosikymmenten ajan Hizbollah on myös terrorisoinut Israelin siviilejä ja ampunut Libanonin asutuskeskuksista kymmeniätuhansia raketteja ja ohjuksia Pohjois-Israelin kaupunkeihin ja kyliin. Kuitenkin EU:n jäsenmaista vain Britannia ja Alankomaat olivat luokitelleet Hizbollahin terroristijärjestöksi.
Vuosi sitten Hizbollah ylitti jälleen yhden kynnyksen ja ryhtyi terroritekoihin Euroopassa. Bulgarian hallitus tunnisti Hizbollahin olleen vastuussa Burgasin bussipommi-iskusta, joka surmasi viisi israelilaisturistia, bulgarialaisen bussinkuljettajan sekä iskun tekijän. Samaan aikaan kyproslaisessa oikeusistuimessa kuultiin Hizbollah-aktivistin yksityiskohtainen todistus järjestön terroritoiminnasta Kyproksella ja muualla Euroopassa.
Tämä kiistaton näyttö Hizbollahin terroristien toiminnasta Euroopan ovella vauhditti muun Euroopan päätöstä luokitella se vihdoin terroristijärjestöksi. EU:n luokittelu koskee kuitenkin vain Hizbollahin aseellista siipeä. Se on puhtaasti keinotekoinen määritelmä. Järjestön omat johtajat ovat tehneet selväksi, ettei Hizbollah erottele poliittista ja aseellista siipeään vaan näkee molemmat osana yhteistä rintamaa.
Hizbollahin lisääminen EU:n terrorismilistalle on kuitenkin konkreettinen ja myönteinen askel, joka lähettää voimakkaan viestin Lähi-itään siitä, ettei väkivalta ole hyväksyttävää. Luokittelu antaa Euroopan viranomaisille mahdollisuuden jäädyttää Hizbollahin varat ja lisätä rajat ylittävää yhteistyötä sen rikosten torjunnassa.
Poliisi- ja oikeusviranomaisilla on nyt lisävaltuudet esimerkiksi jakaa todisteita ja tietoa Hizbollahin jäsenten liikkeistä ja toiminnasta EU-kollegojensa kanssa muissa jäsenmaissa. Lainvalvontaviranomaisten on myös helpompi tutkia ja rajoittaa Hizbollahin toimintaa EU-alueella esimerkiksi estämällä uusien jäsenten hankintaa.
Varainkeruu Hizbollahille tai sen terroristien toiminnan rahoittaminen on Euroopan unionissa nyt rikos.
Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah viittasi tällaisen päätöksen merkitykseen al-Manar-lehden haastattelussa vuonna 2005 todeten, että se voisi tuhota organisaation, kun "rahoituslähteemme kuivuisivat kokoon ja moraalisen, poliittisen ja aineellisen tuen lähteet tuhottaisiin".
EU:n päätös luokitella Hizbollahin sotilaallinen siipi terroristijärjestöksi on tärkeä askel, joka heikentää yhtä tärkeimmistä epävakautta aiheuttavista tekijöistä Lähi-idässä ja vähentää Eurooppaan kohdistuvaa terroriuhkaa.
Dan Ashbel
Israelin Suomen ja Viron suurlähettiläs
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien mielipidepalstoilla 26. heinäkuuta, 2013.